Top 5 kielenhuoltovinkkiä

Top 5 kielenhuoltovinkkiä

Suomen kieli on yksi monimutkaisimmista ja vaikeimmista kielistä oppia, sillä siihen sisältyy uskomaton määrä pienen pieniä sääntöjä ja muita kommervenkkeja. Kaikki nämä epäloogisuudet ovat kuitenkin juuri niitä tekijöitä, joiden ansiosta Suomen kieli on niin kuvailevaa, rikasta ja monipuolista. Täydellistä tekstiä merkittävämpää on tietenkin itse tekstin sisältö, mutta kieliopillisesti taitavalla tekstillä annat itsestäsi ammattimaisen ja osaavan kuvan niin asiakkaille kuin yhteistyökumppaneillekin.

1. Joka vai mikä?

Pronomineja käytetään sivulauseen erottamiseen päälauseesta. Tällöin kirjoittajalle saattaa mennä sormi suuhun, kun ei olekaan aivan samantekevää erottaako lauseet toisistaan joka vai mikä.

Joka on tavallinen silloin, kun viittauskohde edeltävässä lauseessa on konkreettinen, tarkkarajainen, täsmennetty. Esimerkkejä joka-lauseesta voisi olla:

• ”Hän on ihminen, joka on minulle hyvin tärkeä.”
• ”Leivoin meille kakun, jota kannattaa maistaa.”

Mikä on tavallinen silloin, kun viittauskohteena on abstrakti asia (esimerkiksi edeltävän pronominin tai lauseen ilmaisema asia). Esimerkkejä mikä-lauseesta voisi olla:

• ”Ulkona tuulee, mikä on mukavaa.”
• ”Tässä on jotain outoa, mitä en ymmärrä.”

2. Kuin vai kun?

Kun ja kuin menevät helposti sekaisin niin puhekielessä kuin kirjoitetussakin tekstissä, joten tämän kanssa kannattaa olla tarkkana. Pääsääntönä näiden kahden erottamiseen voidaan pitää sitä, että kuin-sanaa käytetään vertailussa ja kun-sana ilmaisee aikaa, syytä tai ehtoa. Kun-sana on alistuskonjuktio, joka erottaa päälauseen sivulauseesta.

Esimerkkejä kuin-lauseista:

• ”Olen pidempi kuin sinä.”
• ”Tähän työhön kului aikaa enemmän kuin luulin.”
• ”Me olemme kuin kalat vedessä.”

Esimerkkejä kun-lauseista:

• ”Ovi aukeaa, kun käännät avainta lukossa.”
• ”Me tulemme juhliin vasta sitten, kun hän on lähtenyt.”
• ”Käyn uimassa sillä välin, kun sinä lämmität saunan.”

3. Kongruenssi

Kongruenssilla viitataan siihen, kun lauseen tekijä sekä verbi ovat keskenään väärässä sijamuodossa. Puhekielessä nämä pienet virheet annetaan herkästi anteeksi, mutta kirjoitetussa tekstissä nämä saattavat häiritä lukijaa melkoisesti.

Älä kirjoita siis:

• ”Nuo kukat on kauniita”, vaan ”Nuo kukat ovat kauniita”.
• ”Omenat putosi pöydältä”, vaan ”Omenat putosivat pöydältä”.

4. Yhdyssanavirheet

Yhdyssanalla viitataan siihen, kun peräkkäiset sanat muodostavat merkityskokonaisuuden. Tämä on kiistatta yleisin virhe, jota näkee kirjoitetussa tekstissä niin julkaistussa kaunokirjallisuudessa, lehtiartikkeleissa, uutiskirjeissä kuin mainoksissakin. Kaikille tuttuja esimerkkejä yhdyssanoista voi olla muun muassa aamupala, jalkapallo, mustasukkainen, paloauto. Yhdyssanojen kanssa kannattaa olla erityisen tarkka, sillä sanojen oikeinkirjoitus saattaa vaikuttaa sanan merkitykseen radikaalisti.

Joskus yhdyssanoihin eksyy myös yhdysmerkkejä. Tällaisia tapauksia saattaa tulla vastaan, mikäli yhdyssanan ensimmäinen sana päättyy samaan vokaaliin, jolla jälkimmäinen alkaa.

Älä kirjoita siis:

• Linjaauto, vaan linja-auto.
• Tasaarvo, vaan tasa-arvo.
• Lähiitä, vaan Lähi-itä.

Erisnimi saattaa olla osana yhdyssanaa, jolloin sanojen väliin kirjoitetaan välimerkki. Esimerkiksi:

• Seitsemän veljestä -kirja.
• Piritta-kahvila.
• Pekka-setä.
• Bond-elokuvat.

Lisää yhdyssanoista ja niihin kuuluvista säännöistä voit lukea lisää muun muassa Kotimaisten kielen keskuksen ylläpitämästä Kielitoimiston ohjepankista.

5. Pilkun paikka

Usein tulee törmättyä lauseisiin, joissa pilkku on eksynyt väärään paikkaan tai pahimmassa tapauksessa se loistaa poissaolollaan. Pilkun tehtävä on selventää lauseiden, lauseenosien ja luetteloiden osien keskinäisiä suhteita.

Rakenteeltaan kokonaisten päälauseiden väliin tulee pilkku:

• ”Aamulla perheen isä nosti verkoista suuren kuhan, ja illalla koko perhe istui illallisen äärelle.”
• ” Kesäkuussa pariskunta matkusteli Kiinaan, ja heinäkuussa he jatkoivat matkaa Thaimaahan.”

Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee pilkku:

• ”Opettaja kertoi, että kouluun on tullut uusi oppilas.”
• ”Jos en saa tarpeeksi pisteitä, putoan kisasta.”
• ”Hänellä on uusi polkupyörä, mutta siitä puuttuu kello.”

Lisää pilkkusäännöistä voit lukea lisää Kielitoimiston ohjepankista.